Elämäkerta

Suomalaisjulkkisten elämäkertaelokuvat pysyvät suosiossa vuodesta toiseen

Julkkisten elämä kiinnostaa ihmisiä, siihenhän perustuu juorulehtien ja monien internetsivustojen suosiokin. Julkkisten elämäkerrat ovat nousseet suosituksi osaksi viihdemaailmaa niin kirjoina kuin elokuvinakin. Elämäkertakirjoja ilmestyy toki elämäkerrallisia elokuvia enemmän pelkkien tuotantokustannusten takia, mutta monien suomalaisjulkkisten elämä on päätynyt myös valkokankaalle. Vielä 1900-luvun lopulla elämäkertoja oli tapana tehdä iäkkäistä tai jo kuolleista ihmisistä, mutta nykyään muodissa tuntuvat olevan myös ikään kuin välitilinpäätökset, joita julkkiksista julkaistaan nuorella iällä ja uran ollessa vielä kesken.

Julkisuuden henkilöiden elämä tuntuu usein varsin dramaattiselta ja kiinnostavalta, mutta totuus on, että jokaisen ihmisen elämään liittyy myös tasaisempia aikoja, jolloin ei tapahdu mitään erityistä mainitsemisen arvoista. Tämä on syytä muistaa myös elämäkertaelokuvia katsoessaan. Elokuvissa katsojan mielenkiinto on pidettävä yllä parin tunnin ajan, ja siksi todellisen elämän tapahtumia on tiivistettävä ja ehkä yhdisteltävä. Lisäksi elokuvaan lisätään usein keksittyjäkin draamallisia kohtauksia, jotta tarina pysyy kiinnostavana ja katsojan mielenkiinto säilyy.

Varhaisimmat suomalaiset elämäkertaelokuvat

Suomalaisia elämäkertaelokuvia on tehty useita vuosikymmeniä, jo 1940-luvulta lähtien. Yksi ensimmäisistä elokuvista oli kansallisrunoilija J. L. Runebergin ja Emilie Björksténin suhteesta kertova elokuva, Runon kuningas ja muuttolintu. Kyseisen elokuvan on ohjannut Toivo Särkkä, ja se ilmestyi vuonna 1940. Kyseinen elokuva aiheutti jo suunnitteluvaiheessa paljon keskustelua ja sitä syytettiin runoilijan muiston banalisoimisesta. Julkinen keskustelu ei siis ole muuttunut niin paljoa viimeisen 60 vuoden aikana, sillä samanlaisista teemoista käydään yhä keskustelua.

Toisesta suomalaisen kirjallisuuden suurnimestä, Aleksis Kivestä tehtiin myös elämäkertaelokuva varsin aikaisin. Elokuva Minä elän julkaistiin jo vuonna 1946. Kuten nykyäänkin, oli jo ensimmäisissä suomalaisissa elämäkertaelokuvissa paljon musiikkia. Keskiössä olivat myös kuuluisat musiikkialan ihmiset, kuten Fredrik Pacius hänestä kertovassa Ballaadissa vuodelta 1944, tai oopperalaulaja-musiikinopettaja Abraham Ojanperä hänestä kertovassa elokuvassa Ruusu ja kulkuri vuodelta 1948. Hieman erilaisia elämäkertaelokuvia edustaa häjyjen kollektiivista ja Antti Isotalosta kertova elokuva Härmästä poikia kymmenen, joka julkaistiin vuonna 1950.

Elämäkertaelokuvien kulta-aika alkaa

Varsinaisen elämäkertaelokuvien buumin aloitti 1990-luvulla Timo Koivusalo, joka käsikirjoitti, osin toisen kirjoittajan kanssa, ohjasi ja tuotti itse omat elokuvansa. Koivusalon ensimmäinen elämäkerrallinen elokuva on Tapio Rautavaarasta kertonut Kulkuri ja joutsen, jonka ensi-ilta oli vuonna 1999. Vuonna 2001 ilmestyi Koivusalon ohjaama Rentun ruusu, joka kertoo laulaja Irwin Goodamanin eli Antti Hammarbergin elämästä. Kaksi vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli säveltäjämestarin elämäkertaan pohjautuva Sibelius. Elämäkertaelokuvien pariin Timo Koivusalo palasi vuonna 2018, jolloin ensi-illan sai jälleen musiikkiaiheinen tarina Olavi Virta.

2000-luku oli oikeaa musiikkiaiheisten elämäkertaelokuvien kulta-aikaa, sillä yllä mainittujen Koivusalon kirjoittamien elokuvien lisäksi ilmestyi myös useita muita musiikkiaiheisia elokuvia. Vuonna 2000 ilmestyi Markku Pölösen ohjaama Badding, jossa nimensä mukaisesti kerrataan musiikkilegenda Rauli Badding Somerjoen elämää ja paluuta maalle lapsuuden maisemiin. Vuonna 2007 taas ilmestyi kenties Suomen kautta aikojen suurimmasta rock-bändistä Hurriganesista kertova elokuva, Ganes. Elokuva keskittyi erityisesti Hurriganesin keulahahmo Remu Aaltosen elämään alkaen aina lapsuudesta asti, ja se keräsikin paljon kehuja katsojilta.

Elämäkertaelokuvia riittää moneen lähtöön

Myös viime vuosina on saatu nauttia monista musiikkiaiheisista elämäkertaelokuvista. Voidaankin varmasti todeta, että suomalainen musiikki ja sitä esittävät artistit ovat todella lähellä suomalaisten sydämiä, minkä vuoksi myös elokuvat herättävät ihmisissä paljon tunteita. Viime vuosina on valkokankaan suurimpina elokuvina nähty suomalaisen räpin ehdottomana valtijana pidetyn Cheekin elämäkerta. Veljeni Vartija julkaistiin vuoden 2018 tammikuussa. Samana vuonna ensi-iltansa sai myös loistavat arviot saanut Juice, jonka keskiössä on luonnollisesti artisti Juice Leskinen.

Kaikki suomalaiset elämäkertaelokuvat eivät tietenkään kerro ainoastaan muusikoista, vaan joukossa on myös monia muita elokuvia. Vuonna 2006 ensi-iltansa sai kaikkien aikojen mäkikotkasta, Matti Nykäsestä ja hänen elämästään kertova Matti. Elokuva on Markus Selinin tuottama ja sitä tähditti Jasper Pääkkönen. Uudempiin elokuviin taas lukeutuu vuonna 2017 julkaistu Dome Karukosken Tom of Finland. Elokuvan keskiössä on suomalainen homoeroottinen taiteilija Touko Laaksonen, joka on niittänyt mainetta erityisesti ulkomailla. Siksi elokuvakin sai ulkomailla suosion lisäksi myös elokuvapalkintoja.

Naiset elämäkertaelokuvissa

Kuten kulttuurissa yleensäkin, ovat naiset myös elämäkertaelokuvissa taka-alalla. 2010-luvulla on kuitenkin nähty muutamia elokuvia, joissa naisten elämä on keskiössä. Nämä elokuvat eroavat luonteeltaan erittäin paljon toisistaan. Jörn Donner on tehnyt elokuvista jopa kaksi; 2009 valmistuneen, vakooja Kerttu Nuortevasta kertovan elokuvan Kuulustelu, sekä 2015 valmistuneen, Marimekon Armi Ratiaa kuvaavan Armi elää! -elokuvan. Näiden kahden lisäksi on vuonna 2011 ilmestynyt elokuva Hella W, joka kuvaa Ylen entistä pääjohtajaa ja vasemmistopoliitikkoa Hella Wuolijokea.

Elämäkertaelokuvia moneen lähtöön

Suomalainen elokuvatuotanto on kautta aikojen nähnyt useita erilaisia elämäkertaelokuvia. Jo 1940- ja 50-luvuilta lähtien ovat huomion kohteina olleet erityisesti suomalaiset musiikin suurmiehet, niin artistit kuin säveltäjätkin. Elokuvia on tehty niin Sibeliuksesta, Hurriganesista, Rauli Badding Somerjoesta kuin Cheekistäkin. Muusikoiden rinnalle mahtuu luonnollisesti muutama poikkeuskin. Näitä ovat kirjailijat, kuten Kalle Päätalo ja Aleksis Kivi. Poikkeuksien joukkoon mahtuu tietenkin myös mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsestä kertova elokuva. Uusimpien elokuvien joukossa on myös Tom of Finland, joka on saanut huomiota erityisesti ulkomailla.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *