Kulta-ajan klassikot

Suomalaisen elokuvan kulta-ajan klassikot

Suomessa elokuvien teko aloitettiin jo 1900-luvun alkupuolella. Tuolloin elokuvat olivat näytelmäelokuvia tai lyhyitä dokumentteja, ja niiden näyttelijöinä ja ohjaajina käytettiin tavallisesti teatteripiirin väkeä. Teollisen elokuvatuotannon voidaan katsoa alkaneen maassamme vasta 1930-luvulla, ja jo 1940-luvulle tultaessa tavoittivat suomalaiset elokuvat jopa 400 000 – 1 000 000 katsojaa. Elokuvien suuri suosio jatkui aina 1950-luvun loppupuolelle saakka, jolloin televisiot alkoivat ilmestyä ihmisten koteihin. 1930 – 1950-lukujen välistä aikakautta kutsutaan yleisesti suomalaisten elokuvien kulta-ajaksi.

Suomalaisen elokuvan kulta-aikana elokuvien aiheet vaihtelivat suuresti. Ennen sotaa tehtiin nationalistisia aatedraamoja, sodan alettua valmistettiin kevyitä komedioita ja rakkauselokuvia, ja sodan jälkeisenä aikana niin sanottujen ongelmaelokuvien tuotanto alkoi. Ongelmaelokuvat käsittelevät muun muassa rikoksia, avioeroja, lapsettomuutta ja mielenterveysongelmia. 1950-luvulle tultaessa vallan ottivat taas kevyemmät elokuvat, kun alalla alettiin tuottaa muun muassa Pekka ja Pätkä -elokuvia sekä Rillumarei-sarjaa. Suomalaisen elokuvan kulta-ajalla tehtiin useita nykypäivänä klassikoiksi luettavia elokuvia, joita esitetään televisiossa edelleen.

Siltalan pehtoori (1934)

Siltalan pehtoori on Risto Orkon ohjaama vuonna 1934 valmistunut elokuva, jonka käsikirjoitus pohjautuu Harald Selmer-Geethin samannimiseen romaaniin. Elokuvan pääosaa, Lilli Lindiä näyttelee elokuvassa sen ajan suosikkinäyttelijätär Hanna Taini ja pehtoori Kurt Alarik Paulin roolissa nähdään Jalmari Rinne. Hugon osaa näyttelee Uuno Laakso. Elokuva kertoo nuoresta leskeksi jääneestä kartanonrouva Lilli Lindistä, jonka miesvainaa on testamentissaan määrännyt pakkoavioliittoon veljensä Hugon kanssa. Jos Lilli kieltäytyy, joutuu hän maksamaan Hugolle puoli miljoonaa markkaa perintöä.

Juoni tiivistyy, kun kartanolle saapuu vedonlyönnin seurauksena pehtoori Kurt Alarik Paul, joka todellisuudessa on rikas kartanonomistaja Uudeltamaalta. Arvattavasti Lilli ja Kurt ihastuvat toisiinsa. Matkassa on kuitenkin monia mutkia ennen kuin selviää, kumman miehen Lilli lopulta valitsee. Siltalan pehtoori oli ensimmäinen elokuva, joka ylitti Suomessa miljoonan katsojan rajan. Tämän lisäksi se oli ensimmäinen kotimainen elokuva, jonka mainostamista varten tehtiin ennakkomainoselokuva. Siltalan pehtoori kuvattiin suurimmaksi osaksi Lohjan maalaiskunnassa Laakspohjan kartanossa.

Kulkurin valssi (1941)

Vuonna 1941 valmistunut Kulkurin valssi on ainoa elokuva, joka Suomessa tehtiin talvisodan aikana. Sen pääosia esittävät Tauno Palo ja Ansa Ikonen olivat suomalaisen elokuvan kulta-ajan suosituimpia näyttelijöitä, ja he tekivätkin aikojen kuluessa jopa 12 elokuvaa yhdessä. Kulkurin valssi pohjautuu vanhaan samannimiseen ruotsalaissävelmään ja sen käsikirjoituksen on kirjoittanut Mika Waltari. Elokuvan ohjasi Toivo Särkkä. Elokuvan kuvitteelliset tapahtumat sijoittuvat 1880-luvulle. Tauno Palo näyttelee suomalaista paronia, joka jouduttuaan kaksintaisteluun Venäjällä pakenee Suomeen. Välttääkseen kiinnijoutumisen naamioituu hän kulkuriksi.

Kulkuri asustaa sirkusväen ja romanien kanssa, ja tapaa lopulta vauraan kartanon tyttären, johon rakastuu. Tyttö aikoo avioitua toisen miehen kanssa, mutta kulkuri keskeyttää häät ja vie tytön kotikartanoonsa paljastaen näin oikean henkilöllisyytensä. Kulkurin valssi oli aikansa ilmiö. Suomi oli elokuvan ilmestyessä Venäjän uhan alaisena ja keskellä talvisodan tuomaa kurjuutta. Romanttinen tarina kansan suosikkinäyttelijöiden tähdittämänä toi ihmisille turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Elokuva keräsi kolmen ensimmäisen esityskuukautensa aikana jopa 160 000 maksavaa katsojaa Helsingissä.

Tuntematon sotilas (1955)

Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan samannimiseen romaaniin perustuva Tuntematon sotilas valmistui vuonna 1955. Tämä klassikoksi muodostunut kotimainen sotaelokuva on Suomen elokuvateattereissa kaikkien aikojen katsotuin elokuva. Tuntematon sotilas -elokuvan tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaan. Tarina alkaa sodan alkua edeltäviltä päiviltä ja päättyy jatkosodan loppuun, ja siinä käsitellään yksittäisen konekiväärikomppanian vaiheita sodassa. Elokuva antaa hyvin realistisen kuvan sodan julmuudesta, suomalaisen miehen perusluonteesta sekä sotilaiden kokemista kauheuksista. Ennen kaikkea se kertoo kuitenkin suomalaisesta sisusta.

Elokuvan keskeisimmät hahmot ovat luutnantti Vilho Koskela, kersantti Urho Hietanen, alikersantti Antero Rokka ja alikersantti Yrjö Lahtinen. Tuntematon sotilas -elokuva voitti Jussi-palkintoja kategorioissa paras tuottaja, paras ohjaus, paras miespääosa, paras käsikirjoitus sekä paras leikkaus. Tuntematon sotilas esitetään edelleen YLEn kanavalla jokaisena itsenäisyyspäivänä. Elokuvasta on tehty myös kaksi uudempaa versiota; Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas vuodelta 1985 ja Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas vuodelta 2017, joista jälkimmäinen ylitti miljoonan katsojan rajan ensimmäisenä suomalaisena elokuvana yli 50 vuoteen.

Valkoinen peura (1952)

Mainitsemisen arvoinen suomalainen klassikkoelokuva on myös vuonna 1952 valmistunut Valkoinen peura, joka on Erik Blombergin ohjaama kauhufantasiaelokuva. Valkoinen peura on suomalaisen elokuvataiteen merkkiteos, sillä se sai aikanaan useita kansainvälisiä tunnustuksia ja palkittiin myös Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1953. Elokuvan kerronta on rakennettu pääosin musiikin ja kuvan varaan ja siinä on vain vähän dialogeja. Tarinassa päähenkilö Pirita muuttuu šamaanin epäonnistuneen taian vuoksi miehiä tappavaksi peuraksi, jota koko kylän voimin yritetään saada hengiltä.

Muita klassikoita

Muita suomalaisia klassikkoelokuvia on esimerkiksi vuonna 1922 valmistunut, hurjasti kansainvälistä suosiota saanut Suomea esittelevä Finlandia, joka tavoitti jopa kuusi miljoonaa katsojaa maailmalla. Suomalaisille äideille omistettu Kirkastettu sydän on Ilmari Unhon ohjaama elokuva vuodelta 1943. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1941 ja siinä käsitellään koti- ja sotarintamia rinnakkain. Päähahmoja ovat sotaan lähtevä kirkkoherra Ahti Helve, hänen vaimonsa Lea Helpi sekä heidän yhdeksän lastansa. Kirkastettu sydän joutui kuitenkin 1940-luvulla esityskieltoon, sillä sitä pidettiin Neuvostoliiton vastaisena provokaationa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *