Suomalainen viihdesuosikki

Uuno Turhapuro, suomalaisten viihdesuosikki

Jo klassikoksi muodostunut, Vesa-Matti Loirin esittämä ja Pertti ”Spede” Pasasen kanssa luotu, Uuno Turhapuro hahmo tuli Suomen kansalle tutuksi alun perin Spede Show -viihdeohjelmasta. Uuno Turhapuro -elokuvia tehtiin vuosien 1973 ja 2004 välillä yhteensä 19 kappaletta, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan elokuvia piti tehdä vain yksi. Laiska ja rähjäinen Turhapuro saavutti suuren suosion suomalaisten keskuudessa, kun taas kriitikoiden mielestä Uuno -elokuvat olivat ja ovat edelleen erittäin huonoja, rakenteettomia ja ylipitkiä sketsejä.

Kriitikoiden mielipiteistä huolimatta Uuno Turhapuro -elokuvat ovat vuosien varrella vedonneet suomalaisiin. Ehkä suosion takana on elokuvien juoni, johon ihmiset pystyvät hyvin samaistumaan: Turhapuron ja hänen appensa välinen jännite. Vuoristoneuvos Tuura inhoaa vävyään suunnattomasti, eikä Turhapuron toistuvat epäonnistumiset paranna tilannetta. Toisaalta Turhapuroa on myös kuvailtu varsinaiseksi kameleontiksi ja ainaiseksi selviytyjäksi, sillä ihmeen kaupalla Turhapuro selviää aina tilanteesta kuin tilanteesta. Tosin harvahampaisuudesta, verkkopaidasta, työnvälttelystä ja pohjattomasta ruokahalusta ei pääse eroon.

70-luvun Uuno-elokuvat

Uuno Turhapuro -nimellä kulkeva ensimmäinen elokuva nähtiin elokuvateattereissa vuonna 1973. Kyseinen elokuva on edelleen toiseksi katsotuin Uuno Turhapuro -elokuva. 70-luvun Turhapuro-elokuvat ovat melko perhekeskeisiä. Uunon ja appiukon välillä on jatkuva riita, kun appi punoo juonia erottaakseen tyttärensä Elisabethin Uunosta jo heti ensimmäisestä elokuvasta lähtien. Professori Uuno D.G. Turhapuro (1975) tutustuttaa Uunon niin elokuvanäyttelijän kuin myös kasvitieteen professorin rooliin. Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976) antaa Uunolle loistavan mahdollisuuden tutustua lottovoittajan ylelliseen elämään.

Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (1977) perehdyttää katsojan siihen, miten Uuno eksyi Helsinkiin ja miten maalaispojasta kuoriutui tavoiteltu poikamies. Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy (1978) esittelee Uunon Amerikassa asuvan kaksoisveljen, joka saapuu Suomeen suurien sijoitusmahdollisuuksien takia. Vuoristoneuvos Tuura kuvittelee saavansa rahallista avustusta presidentinvaaleja varten, mutta kaikki ei suju suunnitelmien mukaisesti. 70-luvun Turhapuro-elokuvat ovat mustavalkoisia, ja siirtyminen 80-luvulle muutti elokuvat värien ihmeelliseen maailmaan.

80-luvun teokset

Uunon ja Elisabethin avioliitto pistetään koetukselle Uuno Turhapuron aviokriisi (1981) -elokuvan myötä. Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982) ja Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983) keskittyvät Uunon uusiin sukupuolirooleihin. Ensiksi Uuno kuvittelee olevansa nainen nimeltä Unelma Säleikkö, ja tämän jälkeen muistin palatessa Uuno kuvittelee olevansa raskaana oleva nainen. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) on katsotuin Turhapuro-elokuva eikä suotta. Uunon erehdykset, toistuvat väärinkäsitykset ja pienoinen onni armeijassa tarjoavat katsojalle monivivahteisen sekä yllätyksellisen juonen.

Uuno Epsanjassa (1985) -elokuvassa Uuno hankkii itselleen matkaoppaan roolin ja pääsee aiheuttamaan hämmennystä Marbellaan. Tämän jälkeen on aika siirtyä takaisin maalle etsimään omia juuriaan vuonna 1986 ilmestyneessä Uuno Turhapuro muuttaa maalle -elokuvassa. Koska ammatteja ei voi koskaan olla liikaa, pääsee Uuno agentin roolin makuun niin Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (1987) kuin myös Tupla-Uuno (1988) elokuvien parissa. 1980-luvun Turhapuro-elokuvissa perhekeskeisyys säilyy, mutta Uunon elämänpiiriä avataan ottaen samalla kantaa niin turismiin kuin puolustusvoimiin, ja lisäksi painotetaan omia synnyinseutuja.

1990- ja 2000-luvut

Uunon huikeat poikamiesvuodet (1990) kertoo Uunon seikkailuista ennen muita elokuvia. Sörsselssön ja Härski Hartikainen ovat Uunon ystäviä jo Uunon lapsuudesta asti, ja vuorineuvos Tuuran perheen varhainen yhteys Uunoon käy ilmi tässä elokuvassa. Koska Uunolle ei enää kelpaa mitkä tahansa pestit, siirtyy hän politiikan maailmaan. Uuno Turhapuro herra Helsingin Herra (1991) kertoo, miten kampanjapäälliköstä päädytään itse presidentiksi. Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti (1992) näyttää, millainen Uunon Suomi olisi.

Uuno Turhapuron poika (1993) on pelkkää gangsteriparodiaa ja kieroa juonittelua. 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998) antaa Uunolle uuden mahdollisuuden päästä nauttimaan mammonasta, tosin pienen kikkailun ja avioeron takia. Tämän piti olla viimeinen Turhapuro-elokuva. Vuonna 2004 ensi-iltansa sai Uuno Turhapuro – This Is My Life, joka tehtiin Spede Pasasen muistoksi. Uuden vaatetuksen ja siistimmän ulkonäön avulla Uuno naamioituu varakkaaksi vanhukseksi ja soluttautuu vanhainkotiin. Sörsselssön ilmoittaa Uunon televisiokilpailuun, jossa katsojat äänestävät kilpailijat ulos näiden elämäntarinoiden perusteella.

Tiesitkö tämän Uunon nimestä?

Ensimmäisessä elokuvassa Uunon nimi on Uuno Eero Turhapuro. Elokuvassa Professori Uuno D. G. Turhapuro nimikirjaimet viittaavat Uuno Daavid Goljat Turhapuroon. Sillä Uuno halusi samat nimikirjaimet kuin presidentti Kekkosella, muutti hän nimensä muotoon Uuno Kaavit Koljat Turhapuro. Vaikka Uuno on suurimman osan ajasta työtön tai lyhytaikaisessa työroolissa, kutsuu hän itseään johtaja Uuno Turhapuroksi. Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla -elokuvassa tosin selviää, että Uunon isä kutsuu poikaansa kyseisellä nimellä jo ennen kuin Uuno on syntynyt.

Uuno jaksaa naurattaa

Uuno Turhapuro -elokuvia katsellessa voi nauraa niin maailmalle kuin myös yhteiskunnan ilmiöille. Turhapuro-elokuvien tarjoama huumori on aivan omaa luokkaansa, eikä lahohampaiselle, viinaanmenevälle laiskimukselle voi olla nauramatta. Uunon asenne elämää kohtaan on ihailtavan epäsuomalaista ja Uunon sekoilut muistuttavat Spede Pasasen absurdista huumorista. Vaikka Vesa-Matti Loiri vastusteli Turhapuro-elokuvien tekoa, Uuno on nykypäivänäkin yksi Loirin rakastetuimmista hahmoista. Uuno on edelleen niin suosittu hahmo, että tarjolla on jopa Helsinki-kierroksia Turhapuron jalanjäljissä elokuvien ulkokohtausten kuvauspaikoissa.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *